Ruokailutilasta..

Olen ollut todella laiska blogin päivittämisen suhteen viime aikoina. On vaan tuntunut olevan niin paljon kaikkea touhua:) Kaikki ollaan oltu hieman flunssaisia ja mies on häärinyt metsässä kaatamassa polttopuita. Kaikkea kivaa pientä olen silti saanut tehtyäkin..Varasin kirpputoripaikankin mutta toisin kävi. Tavaraa tuli niin isot kasat että en jaksanut alkaa hinnoitteluoperaatioon:) Kävin viemässä isot kasat vaatteita ja kaikennäköistä tavaraa Konttiin SPR kirpparille. Tuli hyvä mieli antamisesta:))Harvoin annan mihinkään keräykseen rahaa, mutta tällä tavalla voin kantaa korteni antamisen kekoon! Kankaanpainamiset olen myös saanut valmiiksi;)tällä erää..lisää ideoita tulee tekemisen myötä. Kiitoksia kaikille todella ahkerille kommentoijille ja kiitos vielä uusimmasta tunnustuksestakin! Riippuvuuksiin palaan myöhemmin..
En ole ehtinyt käydä kurkkimassa teidän insproivissa blogeissannekaan, mutta joku ilta istun taas nauttimaan kauniista kodeistanne ja ideoistanne:))

Tässä muutamia kuvia ruokailutilastamme. Kuvissa on vielä muutamia jouluksi laitettuja somisteita esillä, mutta olen tykännyt vain pitää niitä.









Tämä pöytä ja tuolit löydettiin viime kesänä kirpparilta ja hieman se on ehkä liian kiiltävä vielä, mutta odotan että aika ja lapset tekevät tehtävänsä..:)







Kimberly vahtii että lapset syövät ruokansa;))


Oikein ihanaa viikonjatkoa kaikille Rosegardeniin piipahtaville ystäville:))

Hanneloore

Tunnustuksia ..Kiitoosss!!!

Tämä tunnustus on Valkoisia Unelmia Karitalta Kiitos siitä!
Tunnustus jaetaan eteenpäin neljälle.




Tämä tunnustus onElämää Metsäpirtissä Hanna-Marialta Kiitos siitä!
Säännöt lyhyesti: Tunnustus jaetaan eteenpäin seitsemälle (7) ja linkitetään heidät postaukseen, kuten tunnustuksen antajakin.


On todella vaikeaa jakaa tunnustuksia eteenpäin..
On niin monta blogia joille haluaisin tunnustukset antaa:))
Viikottain käyn kymmenissä ihanissa blogeissä.. Tässä muutamia ihastuttavia, kauniita, erilaisia, uusia ja vanhoja tuttavuuksia!!


Olivieno

Nina

Tiina

Sirkka

Risulintu

Päivi

Krisse

Mari

Tina

Vekara

Mimmuli

Kiitos teille ihanista ja inspiroivista blogeistanne ystävät! Ottakaa omanne ja laittakaa jakoon:))

Kiitos Karita ja Hanna-Maria:)))

Hanneloore

Ps. Kiitos muuten ihanista kommenteistanne! Niitä on aina kiva lukea:))

Kirje tulevaisuuteen..

Haluaisin kertoa teille kirjeestä, jonka kirjoitin muutama vuosi sitten. Tarina alkaa näin.. Tämä paikka tai tila on rakennettu 1940-1950 luvulla ja me olemme sen neljännet isännät. Kun tulimme tänne asuntonäyttöön tammikuussa 2005, niin meille tuli heti tunne, että tänne kuulumme:) Tämä tila, rakennukset ja maalaismaisema oli juuri meille tarkoitettu! Olimme vasta saaneet edellisen asuntomme valmiiksi ja mielestämme olimme valmiit uusiin haasteisiin:)
Maaliskuussa muutimme ja melkein samantien aloitimme remontin laajennuksineen. Oikeastaan kaksi vuotta vain rakensimme ja asuimme kaiken sen keskellä. Se oli paikoitellen todella rankkaa..Tunsimme välillä itsemme todella väsyneiksi ja haluttomiksi jatkaa..Joskus väsyneinä tuli riitoja todella pienistä asioista ja tunsin huonoa omaatuntoa lastemme elämästä remontin keskellä.
Välillä tuntui jopa niin toivottomalta että ajattelimme onko avioliiton rikkoontuminen hinta tästä kaikesta! Sitä emme todellakaan halunneet..Olimme arvioineet voimamme hieman liian yläkanttiin. Me olimme tilanteessa, jolloin oli myönnettävä ettei voimat piisaa kaikkeen. Mieheni kävi koko tuon rakennus ajan tietenkin päivätöissään 50km päässä toisella paikkakunnalla. Sieltä tultuaan hän teki hommia kotimme eteen puolilleöin...

Rakentaminen vaihtui hiljalleen sisustamiseksi ja miehenikin suostui ottamaan vastaan ulkopuolista apua. Meillä oli muutama todella pätevä tuttu tapetoimassa ja laatoittamassa. Saimme vihdoin aikaa tehdä ihania normaaleja juttuja koko perheen kesken. Moni remontoiva pari, jolla on pieniä lapsia kyllä tietää mistä puhun..

Nyt tuosta kaikesta raskaimmasta ajasta on kulunut kaksi vuotta ja nyt rupeaa tuntumaan että olemme selvinneet voittajina. Rakentaminen koetteli parisuhdetta mutta myös yhdisti meitä. Ihana katsella yhdessä tehtyjä juttuja;)) Vähän kuin omaa lastaan katsoisi.. Todellakin meiltä puuttuu listoja vielä sieltä sun täältä, mutta itsellemmehän me tämän rakensimme emmekä myyntiin!

Rakastamme tätä paikkaa ja sen vuoksi on vuodatettu hikeä, verta ja kyyneliä.. Emme koskaan halua lähteä täältä pois. Toivottavasti elämässämme menee kaikki niin, että saamme vanheta yhdessä täällä:)) Haluamme, että tämä tulee olemaan lapsillemme turvasatama jonne voi aina palata..
Tässä muutamia kuvia siitä ajasta jolloin kaikki oli vielä todellakin kesken. Kyllä välillä kysyi tahdon voimia elää tuollaisessa kaaoksessa..


















Nyt siihen varsinaiseen aiheeseen, kirjeeseen. Tarkoituksenamme on asua täällä mummuna ja vaarina, mutta jos jompikumpi lapsista haluaisi tämän itselleen, niin se olisi ihanaa. Kuitenkaan maailmasta ei tiedä, mihin se lapsiakin vie:)
Halusin jättää viestin jollekulle joka mahdollisesti korjaa tai purkaa taloamme joskus. Kirjoitin pitkän kirjeen talomme historiasta, kerroin perheestämme ja siitä kuinka kaiken olemme rakkaudella tehneet. Laitoin kirjekuoreen vielä kaksi valokuvaa jossa olemme koko perhe. Yläpuolella olevassa kuvassa näette keskeneräiset portaat.
Portaikon seinät tehtiin uudelleen ja sinne väliin sujautin kuoren. Mieheni katsoi hyvän kohdan jossa kuori tulisi todennäköisimmin säilymään. Toivon että joku todella joskus sadan vuoden päästä löytää kirjeemme. Ajatuksissa on vielä tehdä pieni paketti kellarimme tekemättömän seinän väliin ja sinne ajattelin laittaa mahdollisesti jonkun korun yms.kivaa. Jos itse löytäisin jotain menneiltä ajoilta, niin se olisi superkivaa:))


Tässä kuvassa kultamme käyvät moikkaamassa iskää joka rakentaa laajennusosassa kodinhoitohuonetta:))

Loppu hyvin, kaikki hyvin..
Nyt tuntuu, että me todella haluamme olla vain kotona jota sydämellämme rakensimme. Nautimme "valmiista" ihanasta kodistamme, joka todella on juuri meidän näköinen.
Voimia kaikille joilla rakentaminen tai remontointi on meneillään tai alkamassa;))
Kyllä se valmis omannäköinen koti on monen vaivan arvoinen. Muistakaa kuitenkin tehdä muitakin kivoja juttuja:))

Ihanaa viikonloppua kaikille sisustusystävilleni!

Haliterkuin Hanneloore

Keittiöstä ja sitä sun tätä..

Heippa pitkästä aikaa. Olen ollut hieman saamaton tämän blogin päivityksen kanssa mutta nyt minulla oli siihen hyvää aikaa. Lapset ovat olleet mummilla hoidossa ja olemme mieheni kanssa saaneet yhteistä aikaa. On ollut mukavaa vaihteeksi kuunnella hiljaista taloa ja tehdä rauhassa vain omia juttuja. Lasten kanssa arki on välillä aika rankkaa ja on ihanaa, jos on isovanhempia jotka sen ymmärtävät.. Vaikka kuinka paljon rakastan lapsiani, niin joskus sitä vaan väsyy kuikutteluun ja lasten keskinäiseen tappeluun. kiitos mummille tästä viikonlopusta! Taas jaksamme porskuttaa kohti kevättä akut ladattuina:))

Eilinenkin päivä meni kokonaan pyjama päällä ja kyllä se oli mukavaa...Heräilin vasta kello yhdentoista pintaan eli nyt on univelat nukuttu pois:))Perjantaina olin erään ystäväni kanssa Raision ikeassa ja lupaukseni olla ostamatta mitään turhaa, tuli kyllä rikottua;))Kaikkea ihanaa, pientä ja todella tarpeellista tuli hankittua;))Laitan niistä kuvia myöhemmin. Teimme tänä aamuna tunnin kävelylenkin läheisellä metsätaipaleella ja ulkona oli kyllä ihanteellinen ulkoilusää. Nyt kun kaloreita on jo kulutettu, niin voimme hyvällä mielellä lähteä ulos syömään.



Tässä kuvia keittiöstämme jonne on viime kuvien jälkeen ilmestynyt kaikkea pientä ja tarpeellista;))Keittiömme on tehty kolme vuotta sitten ja nyt jos saisin tehdä muutoksia, niin ainakin allas olisi sellainen valkoinen posliiniallas. Pienessä ajassa makukin voi näköjään muuttua. Mieheni ei ole innokas alkamaan mitään keittiöremppaa yhden altaan takia..Miksiköhän;))Mutta enköhän pärjää toistaiseksi ilman sitä ihanaa allasta..





Astiapesukoneen vieressä olevalle seinälle missä nyt on rautahylly ja pyyhekoukut, niin haluaisin uuden tapetin. Näin aivan ihastuttavan tapetin White on White liikkeessä muutama vuosi sitten. Tapettiin oli kirjoitettu reseptejä ranskankielellä..Nyt olen kysynyt ja sitä ei enää ole:((Tietääkö joku mistä kyseistä tapettia mahdollisesti saisi? Vai oletko kenties törmännyt vastaavanlaiseen jossain?
Olisin todella kiitollinen tiedoista:)))











































Tänään minulla on muuten hyvää aikaa käydä katselemassa taas teidän ihania blogeja. Usein kun teen kierrosta blogeissanne, niin tuloksena on joku inspiraatio..Nytkin työn alla on verhojen painantaa. Kiitos teille kaikille blogiystäville ihanista kommenteistanne ja runsaista ideoistanne:))
Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille täällä piipahtaville!

Hanneloore<3<3<3

Poikien wc ;))

Tässä kuvia meidän perheen miesten vessasta;)) Kerran jo aiemminkin olen kirjoittanut siitä mitä joku hollywood tähti on sanonut. "Onnellisen avioliiton salaisuus on se, että molemmilla puolisoilla on oma wc.."
Tässä mieheni vessassa ei todellakaan ole yhtään purnukkaa tai purkkia. Allaskaapin hyllyt ovat täynnä TekniikanMaailma lehtiä ja yhdellä hyllyllä on hammasharja, kampa ja partakone. Miehillä tuo kaunistautuminen on niin helppoa;)) Pitkään puolipaneelista puuttui ylälista ja lopulta olin ihan iloinen että se oli laittamatta. Mieheni suostui laittamaan hyllyn ja nythän siihen saa kaikkea ihanaa esille..mutta purkkeja ja purnukoita ei ole;))
Pienten lasten isänä mieheni sanoo vessan olevan ainoa paikka jossa saa hetken lukea rauhassa. Äideillä ei ole edes sitä iloa:))lapset tulevat perässä..nyt kyllä jo vähän helppaa kun molemmilla on tullut ikää enemmän.







Seinäkaappi toimii lääkekaappina ja lasin taakse laitoin palan tapettia jottei kaikki ole näkyvillä. Laitan jossain kohtaa kuvia meidän perheen "naisten vessasta" ja siellä tosiaan on purnukoita:))Ikääkin alkaa olla jo sen verran, että ryppyvoiteita tarvitaan;))










Kiitos sinulle vierailuistasi ja ihanaa viikkoa kaikille täällä piipahtaville:))

Terkuin Hanneloore