Kiitoksen sanat kaikille vierailijoille ja varsinkin kommenttinsa jättäneille:))
Niistä tulee aina hyvä mieli ja minusta on kivaa jakaa ideoita muiden kanssa:=)
Tässä on tullut melkoiseksi valokuvaajaksi viime viikkoina. Mies pyöritti päätään kun ihastuksesta huokaillen kuvasin vanhoja sanomalehtikääröjä. Hän on jo tottunut että kaikki vanha on minulle arvokasta:) Kaikki on niin suhteellista..
Ystäväni meinasi polttaa vuoden 1950-1960 ihanan kellastuneita sanomalehtiä ja minulle ne olivat suunnaton aarre..
Toivottavasti tulee oikein ihana ja kaunis syksy. Paljon olisi vielä pihalle ideoita toteutettavaksi, mutta taitaa jäädä suurin osa ensi kevääseen.
Mukavaa syksyä kaikille blogiystävilleni ja vierailijoille:)))
Kuulumisiin!
Tässä kuvassa isoisomummuni Selma nuorena.
Kynttilä on Riitalta ja tarjotin isoisomummuni vanha 1900-luvun alusta.
Näistä minä pidän suunnattomasti..todella vanhoja raamattuja ja virsikirjoja.
Sain ystävältä vuoden 1960 sanomalehtiä ja tein niistä hauskoja kääreitä..
Tämä ihanainen peili on hankittu vuosia sitten ikeasta. Nyt sitä koristaa mummuni vanha koru ja madonna kortti.
18 kommenttia:
Kauniin näköistä ja tosi hyvä pelastus nuo vanhat sanomalehdet... kateellinen olen.
Iloista alkavaa viikkoa sinulle!
Kauniita kuvia... Ihania asetelmia:) Vanhat sanomalehdet ovat minunkin suosikkeja. Mukavaa maanantaita:)
Mari
Voi mahoton Hanneloore kun on kauniita kuvia:)) Hyvä kun vanhat kirjat ja lehdet ovat tallessa luonasi:) Kauniit asetelmat olet tehnyt:)
Marja
kauniita kuvia .. ja hyvä kohde ollu pelastuspartiolla :)
Ihania kuvia...Kiva, että sait ne vanhat sanomalehdet. Minäkin keräilen sellaisia!
Kauniita aselelmia ja kauniita tavaroita! Selman kuva on upea!
Kauniita asetelmia! Pikkupöytä on aivan ihana! Olen myös ostellut vanhoja lehtiä kirppikseltä. Olen käyttänyt lahjojen paketoinnissa.
Vanhat sanomalehdet, nuotteja olenkin vain nähnyt kääreissä:)
Kiva katsoa vähän erilasta, peili hyvin kaunis on kuten kaiki toisetkin katsotavat. Kiitos kuvistasi
Vanhat Raamatut ja virsikirjat ovat minunkin mieleeni. Etenkin jos ne ovat perittyjä. Samoin vanhat valokuvat ovat niin kauniita. Ennen ne olivatkin suuressa arvossa, kun ei joka iikalla ollut kameraa....
Ihania kuvia, kääröt on huippuja!!!
Vaan olipa kiinnostavaa kuulla entisistä työkuvioistasi. Millaista se homma oikein oli? Suomeenhan ei kai kovin hirveästi voi ostaa sisään ihan kaikkein viimeisimpiä vinkaisuja, valtaosa tavallisista kuluttajista ei ole niin etulinjassa ja erikoisimmat tuotteet jäävät varmasti hyllyyn? Vaikka uskoisin, että tässäkin suhteessa muutosta on 15 vuodessa tapahtunut paljon.
Minä olen etsinut tummia pitsisukkahousuja kiven ja kannon alta. Ei siis juhlasukkiksia vaan sellaisia puuvillaisia/villaisia, joissa pitsi on villasukkamaisesti kudottu mukaan (hah mikä selitys).
Entä mistä ihanat Randall-tyyppiset kenkulisi ovat peräisin?
Mukavaa päivää!
Voi että miten ihana tunnelma pläjäys
T. sarppa
HIH, melkein samaa vaivaa täälläkin-> eli nuo sanomalehdet -minä haluan säilyttää ne KAIKKI, koska niitä tarvitaan isot kasat sytykkeinä, ja minä paperimassa-askarteluihini. Mies taas ei säilyttäisi ainuttakaan, raivostuttavaa kyllä, vie niitä sitten aina mun kielloista huolimatta paperinkeräykseen -ja lopputuloksenhan tietää, eli siinä saapi sitten seisoa pannuhuoneessa ja kirota, kun torppa jäähtyy & lämmin suihku on haave vain, kun ei ole niitä sytykkeitä...
= MIEHEN LOGIIKKA VS. NAISEN LOGIIKKA = NAISEN LOGIIKKAA VOITTAA!!!:D (Vielä, kun sais ne miehet sen tajuamaan!)
Mitä niihin vanhoihin lehtiin tulee, niin niitä on huvittavaa selailla, kun löytyy mitä hauskempia ilmoituksia & kauniita mainoksia:)
Kannattaisi säästää vanhat lehdet. Minä löysin vanhoja nuotteja kirpparilta. Niitä tuli rullattua aika monta rullaa.
Upeita vanhoja kirjoja.. aarteita..
-Krisse-
Ihania! Ja tuo pieni kaappi, juuri sellinen kun yö pöydäksi etsin, huoh!
Monessa kommentissani on jo pitänyt kysyä että oletko ommellut verhot itse? Miten ne on tehty? Pitäisi pistää verho ompelimo pystyyn pikapuoliin
Heipsan taas:)
Marikalle; ompelen paljon itse verhoja, mutta kaikki nuo valelaskoskapat ovat ystäväni käsialaa:)
Kiitos hänelle!
Eli, jos tarkoitit kappoja niin niihin on ommeltu viisi 10cm korkuista laskosta 5cm välein..
Toivottavasti sait selityksestän selvää ja laitan vielä lisää lähikuvia jos haluat:))
Hanna
kauniita kuvia jälleen!
kivoja juttuja olet lehdistä tehnyt, minullakin niitä laatikollinen 50-luvulta ja hauska niitä on lukea...onneksi mummonikin hamsteri tyyppiä oli aikoinaan ja vanhan aitan jauholaari täynnä lehtiä alkaen sieltä heti sotavuosilta...osa kyllä hiirensyömiä mutta aarteitakin löytyy?
pienillä jutuilla saa sisustukseen kauniita yksityiskohtia.. kiitos silmänilosta hanneloore<3
terkuin päivi
Minä vielä. Suuret kiitokset kommentista, olipaa hauskaa ja mielenkiintoista luettavaa! JOS olisin töissä enkä saikkurahan varassa, tilaisin varmaan heti aidot Loefflerit. Mutta nykyisellään on pakko tyytyä k-kenkään :-/
Polvisukkien metsästys jatkuu!
lämpimin terveisin MK
Luulisin että ymmärsin verhojen ompelun idean.
Kuinka korkealla alareunasta ensimmäinen on? Vai onko se makuasia?
Mielelläni näkisin lähikuviakin
Moi! Alusta asti olen blogiasi seurannut, aivan ihanasti olette talonne remontoinneet. Aloitin juuri oman blogin, linkitn sinut sinne.
Lähetä kommentti