Tämä kesä on ollut yksi elämäni parhaista. Olen viettänyt koko kesän lasten kanssa ilman mitään kiireitä.. Tein keväällä ison päätöksen jäädä pois töistä, koska halusin viettää enemmän aikaa lasteni kanssa. Nyt, kun lapset ovat vielä pieniä, niin haluan olla lähellä:)
Muutaman vuoden kuluttua tulee kuitenkin aika, jolloin aikaa vietetään kavereiden kanssa.
Olin työrintamalla "matkalla" jonnekin, minne en oikeasti halunnut..
Se on nuorena vaikea tietää mitä oikeasti "isona " haluaa tehdä?
Mutta, luulen että minun juttuni on puutarha ja kaikki mitä siihen liittyy, tavalla tai toisella:))
Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala. Jos kolme päivää, mene naimisiin. Jos haluat olla ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi", sanoo kiinalainen sananlasku.
Haluan uskoa tätä;))
Tässä kuvia lastemme valtakunnasta..
Leikkimökkiin olisi tarkoitus laittaa panelointi sisälle ja loihtia siitä kaunis "valkoinen huvila". Mutta muutama vuosi pitää odottaa, että suurin hiekkaruoka villitys menee ohitse;)
14 kommenttia:
kaunis leikkimökki lapsosilla on, mukavaa kun ajattelen sitä lasten ehdoilla, aikansa kutakin.. pian huomaat että eivät enää mökkiin mahdukaan!
itse kasvattanut poikani kotona kouluikään asti ja katunut en ole päivääkään.. tasapainoisia ja fiksuja heistä on tullut ...
kolmikymppinen jo olin kun esikoisen sain joten ajattelin nauttia hänestä sitten "koko rahalla"
minulla ainakin hyvin aika kului eikä kyllä silloin vakityöpaikkaakaan odottamassa ollut...
olin jo ehtinyt toistakymmentä vuotta työelämässä täysillä olla joten tuo tauko tuli paikalleen...
nauti pienistäsi ja kauniista kodistasi ja puutarhasta tietenkin!!
haliterkuin päivi
Ison mutta erittäin hyvän päätöksen olet tehnyt, lapset kasvavat todella nopeasti... itsekkin hoitelin lapsia ainakin osittain kotona..ja en kadu päivääkään vaikka välillä tiukkaa olikin..
Ihana puuhapaikka teidän lapsilla ja ''huvila'' vallan ihastuttava... ja puutarhaan liittyvä ammatti oli joskus minunkin haaveissani..
Hyvää sunnuntaipäivää Rosegardeniin:)
Teidän pihalla on oikea lasten paratiisi!
Hienon päätöksen teit elämässäsi noudattaa sydämesi ääntä:) Kunnoitan tuollaista uskallusta! Ihana kesä on ollut niin sinulla kuin lapsillakin:)
Itselläni oli myös aikanaan mahdollisuus olla lasten kanssa kotona melkein kouluikään asti ja olen siitä ikuisesti kiitollinen:)
Tuo mainio mietelause puutarhurin elämän onnellisuudesta on muuten ihan varmasti totta, niin paljon puuhasteleminen pihan ja kasvien parissa antaa. Toivottavasti löydät siitä alasta elämäsi työn:))
T. Marja
***Hei Hanna!***
Kylläpä tuossa valtakunnassa kelpaa lasten temmeltää!! Ajan antaminen rakkaimmille on ensiarvoisen tärkeää, lapsetkin ovat pieniä vaan hetken. Hieno ratkaisu jäädä kotosalle lasten kanssa.
Aurinkoa alkuviikkoosi!! =0)
Voi kun olisikin ollut niin viisas aikanaan, että olisi heittäytynyt kotiäidiksi...mutta ura kutsui :(
Ja hah millainen ura: nyt minä vietän stressistä ja työstä sairastuneena kaiket päivät kotona yksin - lapset ovat jo maailmalla!
Viisas olet sinä!!!!
Ihana leikkimökki lapsillasi. Ja hieno päätös jäädä lasten kanssa kotiin. Ne ovat vain niin hetken pieniä ja aika tuntuu kuluvan niin hirmu nopeasti. On totta, että sitä kannattaa tehdä mikä parhaimmalta tuntuu =)
Hei Hanna!
Nostan hattua alkaa kotiäidiksi! Itse olen ollut lasten kanssa yhteensä 6 vuotta.Nautin siitä ajasta suunnattomasti. Nykyään käytän päivähoitoa tyytyväisenä. Poika on tosin jo koulussa. Tosin vaikea lasta olisi nykyään kuljettaa mukana navettatöissä jne.
Olen käynyt aikaisemminkin ihastelemassa talonne ja pihaanne täällä blogissasi.
Saat tietenkin linkittää blogini.
huomenta ruusutarhaan, kuulostaa ihanalle aika lasten kanssa, ihan hattua täytyy nostaa vamasti et koskaan kadu päätöstäsi. täytyykin lukea ajatuksella mitä kaikkea täältä löytyy
Ilona
Heippa Hanneloore ja kiitos kovasti viestistä ja käynnistäsi Augustilla :-) Kirjajuttu on kunnossa! Eli varaus onnistuu vielä mainiosti. Mutta pyytäisin, että pistäisit vielä emailin osoitteeseen
augustinhuvila (at) kaunis.net
niin saan yhteystietosi listoille :-)
Syyskuussa pitäisi sitten jos tullakin postia!
Ihana leikkimökki teillä! Harmillista on ollu se, ettei meillä ole oikein pihalla paikkaa sellaiselle. Tiedän että meidän pojatkin olisivat innoissaan "salamajasta".
Lastenhoidosta sen verran, että itse olen ollut lasten kanssa kotona jo tosi pitkään, tosi tehnyt yrittäjänä töitäkin tässä samassa aika paljon. Nyt, kun isompi on eskari-ikäinen ja pienempi 4v, haluavat itse enemmän ohjelmaa, mitä voin kotona tarjota. Mutta minusta on tosi ihanaa, että olen voinut pitää lapset tässä kotosalla niin pitkään kuin se on tuntunut tosi hyvältä.
P.S: UNOHDIN JO :-) Tietysti linkittää saa -ja olen ihan otettu!! Kiitos!
ihanaan päätökseen olet päätynyt .. samaan minäkin :) . se on niin pieni hetki kun lapset ovat pieniä , välillähän tämä on sitä kittuuttamista mut niin antoisaa niin minullekkin kuin myös lapsille .. ps. saanko listata sinut blogi listalleni :)
Liityn minäkin leikkimökin ihailijoiden kuoroon ja samalla myös kotiäidin roolin arvostajiin. Puutarhan hoito olisi myös minulle mieluisin ammatti, rohkeutta on vain puuttunut uran vaihtoon eikä ammattitaitoakaan ole kehuttavasti. Täytyy nostaa hattua ihmisille jotka uskaltavat tehdä rohkeita valintoja -niin uranvaihdoksen kuin myös kotiuran valinnalla! Kiva kun kävit kyläilemässä blogissani ja tervetuloa uudelleen!
Meitä näemmä yhdistää korvessa asumisen lisäksi kotiäitiys -luulinkin jo olevani lähestulkoon ainut, jolle on tärkeää kasvattaa lapsensa itse, ja olla lasten elämässä mukana, se on harmillisen harvinaista nykyaikana. Olisi painajaismaista ajatella, että poika pitäisi laittaa jonkun tiukkapipotädin kasvatettavaksi, ihan vieraan ihmisen, joka ei välttämättä ajattele maailmanmenosta alkuunkaan samalla tavalla, sekä samalla vieraantua omasta lapsestaan. Sen näkee pojasta, että kärsii todella paljon jo siitäkin, ettei juurikaan ehdi viettää aikaa isänsä kanssa, koska toinenpuolisko lähestulkoon asuu töissä, on poissa puolet vuorokaudesta. Vaan, pakkohan se on jonkun töitä tehdä kodin ulkopuolellakin. Joka asiasta pitää säästää/mulla ei ikinä ole rahaa, mutta olen kuitenkin onnellisempi näin, ja viisveisaan siitä, että kaikki katsovat kieroon. Nojuu, asia, josta jaksaisin vatvoa pitkään, tässä kuitenkin tiivistelmä:)
Niin, ja ihana leikkipaikka teidän lapsilla! Meillä oli sellainen edellisten asukkaiden 80-luvulta oleva leikkimökinraato -tai on edelleen, mutta tuonne pellon puolelle hinattuna, ja osittain on jo poltettu pesässä polttopuina, oli tosi huonokuntoinen:( Toivoisin, että jonkinlainen maja taikka mökki tulisi tilalle, vois sitten sadepäivinäkin (joita onkin riittänyt) puuhastella siellä.
Lähetä kommentti