Kevät tulee kuitenkin

Kyllä se kevät vaan tulee vaikka tuntuu ettei tämä kylmyys ota loppuakseen millään..
Vieläkin elämä pyörii läheisten menetysten ympärillä ja on päiviä jolloin en vain usko asiaa todeksi. Minusta on aivan käsittämätöntä kuinka lopullista tuollainen kuolema oikeastaan on..Minulla oli veljeni varalle jouluaatoksi paljon asioita kerrottavana ja yhtäkkiä en voinutkaan enää sanoa niitä:(( Minusta on veljeni kuoleman myötä kuoriutunut ihminen, joka muistuttaa läheisiään siitä, että asioista kannattaa puhua kun siihen vielä on mahdollisuus. Olen onneksi saanut tukea muutamalta läheiseltä ystävältä ja tiedän nyt kuinka tärkeää se on, että sureva saa ymmärrystä ja lohtua, vaikka ihan sanatontakin. Minulla on kuitenkin oma uskoni Jumalaan ja siihen että tapaamme läheisemme lopulta taivaassa. Uskoni avulla pääsen eteenpäin ja lohtua saan siitäkin että rakas vaarimme ja äitimme olivat veljeäni vastassa. Elämäni ja arvoni ovat muuttuneet hänen kuolemansa johdosta ja voisin jopa sanoa että veljestäni tuli opettajani. Hänellä oli Sydän paikallaan.


Jotain uutta halusin hankkia ja näinkin erään ystävän luona kauniit verhot ja onneksi löysin itselleni samanlaiset. Ne olivat valmiit laskoskapat mutta hieman niitä piti leventää ikkunoihin sopiviksi. Ikeassa kävimme työmatkan lomassa ja sieltä löysin ihastuttavat juuttimatot olohuoneeseen ja keittiöön.


Kiitos kaikille osanotoista ja kyynel tuli kyllä silmään lukiessani muidenkin menetyksistä. Nyt kuitenkin minun elämäni pitää jatkua ja onneksi on perhe jolta saan voimia ja rakkautta jaksaa.

Lämmintä toukokuuta kaikille:)

Hanneloore